Portfoliotehtävä 6

Pohdi skeptisismin, relativistin ja dogmatismin hyviä ja huonoja puolia. Nouseeko joku erityisen huonoksi tai erityisen hyväksi vaihtoehdoksi?

Skeptismi uskoo siihen, että maailmasta ei voida saada koskaan varmaa tietoa. Skeptismin hyväksi puoleksi nousee etenkin siihen kuuluva kyseenalaistaminen ja kritisointi.  

Liiallinen skeptismi saisi auktoriteettiin perustuvan yhteiskunnan romahtamaan. Lakijärjestelmä ei toimisi: aina löytyisi kyseenalaistaja, joka alkaisi epäillä lain oikeudenmukaisuutta ja ajattelisi, että tätä lakia voi rikkoa, jos se kerta ei ole oikeudenmukainen. Dogmeja tarvitaan, sillä ilman niitä lakijärjestelmä, jota yhteiskunta ainakin pyrkii noudattamaan, ei ole mahdollinen.

Ääridogmatismi on myös huono asia: kukaan ei kyseenalaistaisi auktoriteetin tekemiä päätöksiä ja säännöksiä. Vallan väärinkäyttäminen voisi olla jollekin päättävälle ihmiselle liian houkutteleva vaihtoehto. Pelkkään dogmatismiin perustuvasta yhteisöstä yhteiskunnasta ei koskaan voi tulla tasa-arvoinen: dogmien asettaja on aina muita yläpuolella. Eikä systeemi ei sallisi kritiikkiä ja kyseenalaistamista sitä itseään kohtaan.

Relativismissa uskotaan, että tieto on loppujen lopuksi jokaiselle yksilölle erilaista. Eri aikoina toiset asiat ovat olleet faktaa, kun taas toisina aikoina entinen fakta voikin olla silkkaa fiktiota. Relativismi kuulostaa näistä kolmesta kaikista järkevimmiltä. Mutta se tekee absoluuttisen tiedon etsimisen turhaksi. Voiko yleispätevää tietoa ollakaan, kun kaikki on lopulta kiinni yksilön omasta näkemyksestä?


Lue sen jälkeen Suomen Skeptikkojen seuran Skepsis ryn oheinen julkaisu ja pohdi, millaisia asenteita siinä esitetään Wikipedian totuudellisuuteen.
http://www.skepsis.fi/lehti/2009/2009-2-javanainen.html

Markku Javanainen käsittelee kolumnissaan Wikipedia, vandaalit ja pseudotieteet Wikipedian totuudellisuutta.

Javanaisen mukaan Wikipedian perusajatus antaa hyvät lähtökohdat faktoihin perustuville ja oikeaa tietoa oleville teksteille. Teksti syntyy monien muokkauksien kautta. Joku lisää tekstiin faktaa, toinen lisää vielä enemmän, kolmas huomaa virheitä aikaisemmissa versiossa ja tekee oman muokkauksen. Lopulta neljäs esittää saman asian paremmin ja laajemmin parantaen artikkelin totuuspohjaa.

Totuullisuutta kuitenkin vääristellään Javanaisen mielestä. Ääriryhmät, "huuhaa-porukat" ja muut näennäisiieteeseen uskovat poistavat tieteellisin keinoin saatua tietoa ja korvaavat sen omalla tiedollaan, joka ei ole lähelläkään totuutta. Tämä on avoimen Wikipedian ongelma ja haittaa todellisen tiedon levittämistä.

Javanainen kertoo, että Wikipediassa olevat artikkelit täytyy kirjoittaa ennen kaikkea neutraalin näkökulman periaatteen mukaan. Kaikki näkökulmat aiheesta (esim. uskonto) tulee esitellä, mutta neutraalisti. Siihen, mikä näistä näkökulmista on lopulta totuudenmukaisin, ei oteta kantaa. Jää tavallaan lukijan mietittäväksi, mitä Wikipediaan kirjoitettua on totisinta totta ja mikä ei. Wikipedian artikkelit halutaan faktapohjaisiksi, mutta artikkelien käsittelemät asiat itsessään eivät välttämättä ole totta.