(C) Laura Apell
A) Uskontoa harjoittava ihminen uskoo johonkin korkeampaan voimaan. Usko on ihmisen oma tuntemus, varmuus siitä, että jokin asia, jota ei voida tieteellisin keinoin todistaa, on totta. Usko kuuluu ideaaliseen maailmaan.
Järjestäytynyt uskonto on ideologi ja näinollen kuuluu kolmanteen maailmaan. Uskontoon liittyvät esineet ja rakennukset, kuten vaikka ristikorut ja Raamattu ovat konkreettisia asioita ja kuuluvat ensimmäiseen maailmaan. Mutta ilman kolmatta maailmaa niillä ei olisi uskonnollsita tai pyhääkään arvoa.
Järjestäytynyt uskonto on ideologi ja näinollen kuuluu kolmanteen maailmaan. Uskontoon liittyvät esineet ja rakennukset, kuten vaikka ristikorut ja Raamattu ovat konkreettisia asioita ja kuuluvat ensimmäiseen maailmaan. Mutta ilman kolmatta maailmaa niillä ei olisi uskonnollsita tai pyhääkään arvoa.
B) Taide kuuluu myös jokaiseen maailmaan. Esimerkiksi taidemaalaus on olomuodoltaan fyysinen, 1. maailmaan kuuluva. Taidemaalaus tai mikään taideteos ei ole kuitenkaan syntynyt ilman taiteilijaa. Taiteilija on kehitellyt maalauksen ensin omassa mielessään, 2. maailmassa, sitten ikään kuin siirtänyt sen (maalaamalla) aineelliseen maailmaan.
Taideteos on kuitenkin todellisesti olemassa vain kolmannessa, kulttuurisessa maailmassa. Jos emme ymmärtäisi taideteoksen kulttuurista arvoa ja estetiikkaa, olisi esimerkin taidemaalaus vain ruutu paperia jossa on maalia. Maalaus on olemassa fyysisessä maailmassa, jotta havaitsisimme sen, ja mielellisessä maailmassa, jotta se ylipäätään on syntynyt.
C) Ideologiat eli aatteet kuuluvat kolmanteen maailmaan. Ideologialla sinänsä ei ole aineellista olomuotoa, mutta siihen liittyvillä symboleilla yms. on. Mutta taaskaan emme ymmärrä esimerkiksi hakaristin merkitystä, jos meillä ei olisi tietoa sen takana olevasta ideologiasta.
Toisessa maailmassa tapahtuvat subjektiiviset kokemukset ajavat ihmisyksilön tietyn ideologian piiriin. Ja toisaalta, yksikään ideologia ei olisi syntynyt, ellei kukaan olisi koskaan esittänyt toisessa maailmassa syntynyttä mielipidettään.
3. Kirjoita lopuksi lyhyt pohdinta joko Kantin/Aristoteleen tai Heideggerin teorioita tarkastellen: kuinka heidän ajatuksensa maailman luokittelusta eroaa Popperin kolmen maailman mallista?
Popperin kolmen maailman malli keskittyy olioiden luokitteluun. Jokin substanssi on aineellinen, toinen ideaalinen ja kolmas kulttuurinen. Heideggerin fundamentaaliontologia haluaa mennä pidemmälle, kuin pelkkä substanssien lajittelu. Entä, jos on olemassa sellaista olemista, joka ei ole substanssi vaan jotain muuta? Sellaista ei voida luokitella kolmen maailman mallin mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti