https://www.dropbox.com/s/jewnij9mgc98755/FIL%203%20-%20kolumni.doc
Pohdi sen antamien ajatusten pohjalta millaisia muutostrendejä suomen kielessä (sanastossa, käytössä, kieliopissa?) on ollut havaittavissa viimeisten vuosikymmenten aikana ja ennen kaikkea mistä luulet trendien johtuvan?
Suomen kieleen on virrannut lähivuosikymmeninä vaikutteita
muista kielistä, bisnesmaailmasta sekä politiikasta. Nämä vaikutteet ovat sekä
rikastaneet että latistaneet suomen kieltä. Muutoksia on tapahtunut myös
tavassa puhua kieltä.
Eniten sanaston lisäyksistä on tullut englannin kielestä.
Anglismit eivät kuitenkaan ilmiönä ole uusi. Samanlaisia, suomalaisittain väännettyjä
sanoja on aiemmin tullut kieleemme ruotsista ja venäjästä. Anglismit ovat lisääntyneet samaa tahtia kuin suomalaisten englannin taito on parantunut. Englanninkielisille termeille ei enää tarvitse keksiä perisuomalaista vastinetta, vaan ne ymmärretään yleensä sellaisinaan. Liika anglismien viljely voi kuitenkin tehdä puheesta käsittämätöntä ja abstraktia, niin kuin Korhonen kertoo kolumnissaan.
Bisnestermit ovat levinneet yrityskeskusteluista muihin
diskursseihin. Osittain syynä tähän on talouden tämänhetkinen näkyvyys
uutisissa. Talous on saanut mediassa entistä suuremman jalansijan 1990-luvun
laman jälkeen. Nousukaudella taloussanaston käyttö lisääntyi; 2000-luvun
finanssikriisi ja Euroopan heikko taloustilanne eivät kuitenkaan vähentäneet
talousuutisia. Tällöin talouden käsitteet ovat jatkuvasti esillä ja ihmisten huulilla, joten ei ole ihme, jos joku ostaa niiden idean ja täyttää niillä omia kieliresurssejaan.
Kieliopissa näkyvin muutos lienee omistuspronominin
häviäminen (minun auto: ennen minun autoni). Puheessa suomalainen tasainen-laskeva -intonaatio on myös muuttunut. Ruotsista ja englannista matkittu korkea intonaatio lauseen lopussa on yleistynyt. Etenkin nuorison puheeseen on ilmestynyt myös paljon täytesanoja, kuten niiku, nii, tota, se tai jokin kirosana. Täytesanoilla saadaan pitkitettyä omaa puhevuoroa, tai yritetään saada mahdollisimman vaivattomasti jokin asia selitettyä.
Yksi suomen kieltä rikastuttava piirre on kuitenkin herännyt
takaisin eloon. Pari- kolmekymmentä vuotta sitten ihmiset pyrkivät häivyttämään
puheestaan murteellisuuksia. Nyttemmin murteella puhuminen on taas muodikasta,
eivätkä ihmiset pelkää leimaantumista maalaiseksi tai muuten vaan juntiksi. Ilmiötä
voisi selittää ihmisten suomalaisten halulla löytää taas juurensa pitkän kaupungillistumisvaiheen
jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti