Portfoliotehtävä 2

Millaisia ongelmia mielestäsi on ontologisessa materialismissa? Mitä esimerkiksi edellä mainittujen sosiaalisten ilmiöiden redusoiminen mielestäsi aiheuttaa?


Ontologinen materialismi on monistinen: se väittää, että olemassaolo koostuu vain yhdenlaisista substansseista, materialismin kohdalla materiasta. Todellisuus on siis juuri sitä, mitä näemme. Ontologisen materialismin vastakohta on idealismi, joka on myös monistinen. Näiden kahden välille asettuu dualismi, jossa todellisuuden uskotaan koostuvan sekä materialistisista että henkisistä substansseista.

Materialismi siis väittää, että mitään materian lisäksi ei voi olla. Kyky ajatteluun ja tuntemuksiinkin johtuu sen mielestä siitä, että fyysiset aivomme kuljettavat ja tuottavat erilaisia aineita ympäri kehoa. Radikaali ontologinen materialismi on lähellä fysikalismia, jolla voidaan selittää kaikki tapahtumat, ihmisen toiminta ja ajattelu jne. fysiikan menetelmin.

Materialismi pätee hyvin luonnontieteellisissä tieteissä, kuten biologiassa. Tuntuisi epäuskottavalta väittää, että esimerkiksi kivellä tai rikkaruoholla olisi olemassa jokin henkinen aspekti fyysisen olemassaolon lisäksi (dualismi) tai että vaikka jokin mäki olisi vain heijastuma sen todellisesta, henkisestä minästään (idealismi), eikä ollenkaan pitkäaikaisen evoluution ja eroosion tulos.

Ihmismieltä ja ajattelua käsitellessä materialismi tuntuu taas epäuskottavalta työkalulta. Voivatko kaikki tuntemukseni ja ajatukseni olla vain seurausta tiettyjen aineitten liikkeestä aivoissani? Jos vaikka ärsyynnyn suuresti koirastani, tietyt aineet ovat sen takana. Entä jos joku ottaisi nuo aineet aivoistani talteen ja aivan toisella hetkellä ruiskuttaisi ne takaisin pääkoppaani, että aivoni olisivat fyysisesti samassa tilassa kuin silloin, kun ärsyynnyin. Ärsyyntyisinkö uudestaan koiraani, vaikka en edes näkisi sitä sillä hetkellä? Vai vaaditaanko tiettyyn tunteeseen jotain muutakin, kuin pelkkiä aineita aivoissa?

Ontologinen reduktionismi tarkoittaa sitä, että mikä tahansa ilmiö voidaan redusoida eli palauttaa suurempaan kokonaisuuteen. Esimerkissä redusoidaan kouluväkivalta-ilmiötä useiden tasojen kautta, yksilöiden välisistä suhteista yksilöiden motiiveihin ja tunteisiin ja lopulta aivojen välittäjäaineisiin ja geeniperimään. Reduktion lopputulos on se, että koulussa tapahtuva väkivalta on lopulta aivojen välittäjäaineiden ja geeniperimän syy.

Ongelma sosiaalisten ilmiöiden redusoimisessa on se, että kaikki ne voidaan redusoida samaan lopputulokseen. Näin ajateltaessa sosiaalisia ilmiöitä tai ongelmia, kuten kouluväkivaltaa, on turha lähteä ratkomaan tai ehkäisemään muualta kuin reduktion loppupäästä. Nehän ovat kaiken syy, alku ja juuri. Entä jos kouluväkivalta onkin isompi kokonaisuus, jota ei pidä lähestyä ketjun lopusta vaan itse ketjusta ja kaikista sen osista? Holistinen näkemys on, että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Kouluväkivallassakin se pitää paikkaansa. Pelkät tietyt aineet päässä eivätkä tietynlaiset tunteet johda kouluväkivaltaan, mutta ne kaikki yhdistettynä voivat johtaa.